ArtoNurmi

Lähihoitajien kunniapalautus

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa erittäin rajusti päiväkotien pätevyysvaatimuksia tulevaisuudessa. Eri lähteiden mukaan jopa noin 9000 lastenhoitajan virkaa vähenee ja vastaavasti lisätään korkeakoulutettujen osuutta päiväkodeissa.   Kun yhtä aikaa puhutaan että suurin ongelma on päiväkotien ryhmäkoot, samalla tehdään ratkaisuja joissa niitä ei tulevaisuudessa kyetä mitenkään pienentämään.  Laskennallisesti pelkästä ansiotason muutoksesta tulee arviolta kymmenien miljoonien vuosittaiset lisäkulut ja sen lisäksi tarvitaan lisää rahaa opettajakoulutuksien laajentamiseen yliopistoissa.

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa suuresti painoarvoa yliopistokoulutuksesta saatavalle pedagogiikalle.  Kuulostaa hienolta mutta mitä se tarkoittaa oikeasti käytännössä?   On kuitenkin kysyttävä onko tämä oikea suuntaus esimerkiksi kun puhutaan 3-5 vuotiaista tai nuoremmista lapsista?  Olisiko kuitenkin mahdollista muulla tavoin omata hyvät taidot pienten lasten hoidossa kuin yliopistokoulutus?  Olisko sillä että onko hoitajalla kenties aikaa olla enemmän lapsen kanssa, ottaa tarvittaessa syliin yms? Olen itse sitä mieltä että soveltuvuus alalle on myös erittäin tärkeässä roolissa.

Tämän voisi myös tulkita niin, että nykyiset AMK  ja lähihoitaja-koulutustaustat eivät ole riittäviä pätevöittämään pienten lasten hoitoon.  Kun toisaalla esimerkiksi keskiasteella korostetaan nykyisin muualla kuin koulussa oppimista, työn ohessa oppimista ja osaamisen korostamista riippumatta siitä mistä se on hankittu niin päiväkodeissa se tunnu mitenkään onnistuvan vaan tarvitaan yliopiston kasvatustieteet.   Olen ollut siinä käsityksessä, jo pelkästään kolmen lapsen isänä jonka nuorimmainen on tällä hetkellä esikouluikäinen, että nykyinenkin henkilöstö pystyy hyvin toimimaan pedagogisesti todella pätevästi.  Suurin ongelma lasten hoidossa päiväkodeissa on ylipäänsä jatkuva alituinen säästäminen joka näkyy mm. siinä ettei sijaisia palkata, tilat ovat osin kelvottomia yms.

Lisäksi lain tuoma muutos pohdituttaa siinä että jakaantuuko päiväkodin henkilökunta töiden perusteella eri kasteihin?  Mikä rooli jää 1/3 -osaan henkilökunnasta jäävillä lastenhoitajilla?   Tuntevatko lakia valmistelleet oikeasti yhtään päiväkotien arkea?  Ja onko nyt niin että kohta tavallinen ihminen ei ole enää pätevä kasvattamaan alle kouluikäisiä lapsia ylipäänsä? 

Muutos myös aiheuttaa lisää työelämästä syrjäytymistä. Kun samantyyppistä viestiä kuulee myös terveydenhoitoalalta eli huhuja halusta syrjäyttää lähihoitajia ja palkata heidän tilalleen sairaanhoitajia, voidaan kysyä pystyykö tässä maassa kohta enää tekemään töitä hoitoalalla jollei käy koulua kolmekymppiseksi vähintään AMK mutta mielellään yliopistotasolla? Jos taas pohditaan kasvukeskusten eli pk-seudun nykyisiäkin rekrytointiongelmia, tämän muutos kyseenalaistuu entisestään.

Jos saisin itse päättää harkitsisin pätevyysmuutoksia uudemman kerran ja lisäisin henkilökunnan kouluttamista siten että päiväkodeissa tulisi henkilökuntaa kouluttaa määrävälein.  Lisäksi tiukentaisin ryhmäkokovaatimuksia ja laskisin päivähoidon maksuja.   Kun kerran sitä rahaa tuntuu olevan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvin pitkälti samaa mieltä, mutta sen verran erimieltä, että ei ne virkoja ole. Työsopimussuhteita...

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Hyvä ja oikeaan osuva kirjoitus! Opetusministerimme mainitsi jossain, että tavoitteena on että 50% suomalaisista olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. Päiväkodeissa ei tarvita edes 50% kasvatustieteen maistereita, jotka suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa! Lapsi tarvitsee ensisijaisesti mukanaoloa erilaisissa toimissa ja leikeissä, jotka tapahtuvat sen pedagogisen ohjauksen määrittelemänä.
Onko opetusministerin tavoitteena se, että 50% prosenttia väestöstä suunnittelee ja 50% tekee sen varsinaisen työn? Toinen spekulaatio voisi olla se, että päiväkodeissa varsinainen työ teetetään työllistetyillä ja alaa opiskelevilla.
Kun nyt jo puhutaan maisteritutkintojen laadusta voi vaan miettiä millaista kallista koulutusta verorahoillamme suunnitellaan! Palkkausjärjestelmän päivittäminen tähän päivään on järkevämpää kuin nykyinen ainakin 50 vuotta vanhaan. Tällöin osaaminen ei ole niin tiukasti kiinni suoritetussa tutkinnossa.

Toimituksen poiminnat